Uusia turpakarvoja!

ja, eh, myös irtokarvoja.
ja toivon mukaan aktivoituminenkin!

Heippa! Olen muutaman päivän jo oikeasti halunnut kirjoittaa, mutta tiistaina oli tiedossa sen verran hyvä kuvasaldo, että halusin odottaa vielä pari päivää (tämä "pari päivää" venähtikin sitten entisestään). Valitettavasti kaksi viikkoa tälläkin kertaa, heh. Ei mutta oikeasti, ottaa niin päähän ettei ole tullut aikaiseksi kirjoittaa, vaikka aikaa olisi kyllä ollut. Kai se on se materiaalin ja motivaation puute, blääh.

Mutta nyt on materiaalia, ja kaupan päälle vielä motivaatiotakin! Tänään olin myös Kylämäessä pitkästä aikaa. Menin Bittellä, aiheena oli ravipuomeja ympyrällä, ja näillä näkymin olisi tarkoitus alkaa käydä sielläkin useammin nyt kesän lähestyessä. Viime kerrasta Kylämäellä oli muutenkin jo aivan liian pitkä aika, onneksi sen sai nollattua! Valitettavasti tunnilta ei tullut kuvia ollenkaan, koska äiti ei ollut tallilla mukana ja muilla oli kätöset täynnä työtä omien ratsujensa kanssa. Se ei oikeastaan haittaa, ei jokaiselta ratsastukselta edes tarvitse olla materiaalia. Tämä talvi oli muutenkin materiaalin puolesta todella surkeaa aikaa, sillä Tompan tallilla ei ole maneesia ja kenttä sijaitsee kirjaimellisesti keskellä peltoa jolloin siihen tuulee yleensä todella kylmästi, eikä kuvata tarkene ilman toppahanskoja, joilla puolestaan on kameran käsittely sangen... haasteellista.

mielestäni tämä on kaunis ja harmoninen otos ♥

Itse postauksen aiheena kuitenkin on ratsastus. Eikä vain Tompalla, vaan kahdella eri hevosella. ratsastin myös Marjatalla, suomenhevostammalla, josta on jossain muodossa ollut täälläkin juttua. Nyt olen saanut luvan Marjatan omistajilta kirjoittaa rouvastakin tänne blogin puolelle. Teen siitä pian jonkinlaisen tietoiskun johonkin, mutta lyhyesti sanottuna Marjatta on jonkin verran häsä, perusrehti suokki, joka peilaa vahvasti ihmisen käyttäytymistä ja asennetta. Ratsastaessa se on pääsääntöisesti reipas ja jollain tasolla kiirehtivä sekä omaa hyvän työmoraalin. Koska sillä on ravitaustaa eikä kovin kauan ratsukokemusta, se ei osaa mitään ihmeellisiä kommervenkkejä, mutta muun muassa sen tasapaino on kehityspiikissä ja laukannostotkin paranemaan päin. Marjatta on todella kiva ja suloinen pakkaus. :)

Herra Tomppa puolestaan on yhä puolittain jalkapotilaana. Jollain tasolla sitä voi liikuttaa lähes normaalisti, mutta itse olen mennyt käyntipainoitteisesti, mikä onkin ollut ihan kivaa vaihtelua. Käynnissä saa ratsastettua eri tavalla, ja joutuukin ratsastamaan eri tavalla, sillä käynti on mielestäni ehdottomasti vaikein askellaji oikeasti ratsastaa hevosta. Käynnissä hevosen asetukseen ja taivutukseen joutuu kiinnittämään enemmän huomiota, ja sen on myös helpompi luistaa töistä huomaamattomasti kuin muissa askellajeissa. Sattumoisin ratsastuskoulutaustainen ruuna osaa nämä hommat, ja sen aktiiviseksi käynnissä saaminen vaatiikin jonkin verran työtä.

Tiistaina Tomppa olikin normaali rauhallinen itsensä. Menin aluksi aika pitkään käyntiä ja tein paljon temponvaihteluita käynnissä, pääsääntöisesti pikakipityskäynnistä armottomaan matelemiseen (jonka Tomppa taitaa sangen hyvin). Mukaan mahtui myös pysähdyksiä ja vähän ravailuja, mutta en kauheasti ravaillut. Pari laukannostoa otin herätykseksi, minkä jälkeen herra T toimikin vähän paremmin.

pienimuotoinen testi - kuinka monta ratsastajan virhettä löydät kuvasta? Eniten löytänyt saa tulla opettamaan mut ratsastamaan (ja ohja sitten on tarkoituksella pitkä :DD)

Marjatan omistajatyttö ratsasti samaan aikaan kanssani Marjatalla, ja kun lopetin Tompalla, äiti vei sen kävelylle ja minä kiikuin pikku tamman selkään. Kiitos hänelle Marjatta-kuvista (ja äidille Tomppa-kuvista). :)

Oikeastaan kuvia on vain laukasta, mutta ei se mitään, laukka oli ratsastuksen pääasiallinen "opettelun" aihe. Nostelin laukkaa kolmikaarisella, jonka jokaisen kaaren pohjukkaan tein ympyrän. Ravurit ravaavat vasempaan suuntaan, joten Marjatta on vahvempi siihen kierrokseen ja samoin sen nostot ovat parempia vasemmalle. Oikean harjoitteluun kannattaa siis käyttää tässä vaiheessa enemmän aikaa. Eikä vasenta olisi tarvinnut sen enempää reenatakaan, koska Marjatan omistaja oli itse laukannut vasempaan suuntaan.

Ravasin siis ensimmäisen pohjukan oikealle, tein siihen ympyrän, ravasin toisen pohjukan puoleenväliin, nostin vasemman laukan, laukkasin ympyrän, ravasin oikealle kolmanteen pohjukkaan, valmistelin ympyrällä laukannoston ja nostin oikean laukan. Sitten laukkasin pitkän sivun. :)

tykkään tästä kuvasta!

Marjatalla on kuumuessaan tapana nyppiä päätä, siksi sivuohjat, jotta oppisi tavasta pois

olisi muuten kiva, mutta vähän epätarkka

toinen lempparini

välillä tiputtiin raville, kun ratsastaja unohti tukea pohkeella

juu Anette, ratsastus on vaikeaa, mutta silti

wrooooom

Marjatalla on todella mukava ratsastaa, ja tämä ratsastus meni luultavasti paremmin kuin yksikään on aiemmin sillä mennyt. Olin todella tyytyväinen ja onnellinen, ja olen edelleen! Ja nyt kun kerran siitäkin saan kirjoitella, tulee siitäkin enemmän juttua tänne blogin puolelle. Huomenna olen menossa Tompan kanssa tunnille, otetaan varmaan aika rauhallisesti silläkin. Koetan värvätä äidin kuvailemaan tuntia, josko saisi siitäkin sitten jotain materiaalia. Yritän tosiaan nyt saada tätäkin blogia aktiivisemmaksi, kun kelit ovat lämpimiä ja kuvia saa taas "normaalisti". :)

hikinen rouva

♥♥♥