2. Paras talli
3. Hevonen/poni, johon tunsin rakkautta ensi silmäyksellä
4. Hevonen/poni, josta en paljoa välitä
5. Hevonen/poni, jonka haluaisin ostaa
6. Hevonen/poni, joka säväyttää omalla tavallaan
7. Hevonen/poni, jolla en halua ratsastaa
8. Hevonen/poni, jolla voisin mennä aina
9. Hevonen/poni, johon luotan täysillä
10. Hevonen/poni, ketä jäisin kaipaamaan jos se lähtisi
11. Paras tallikamu
12. Ihanin ratsastuksenopettaja
13. Hevonen/poni, jolla ratsastin ekan kerran tunnilla
14. Hevonen/poni, jolla hyppäsin ekan kerran
15. Hevonen/poni, joka saa aina onnelliseksi
16. Hulluin hevonen/poni, jolla oon mennyt
17. Hevonen/poni, joka toimii parhaiten
18. Hevonen/poni, jolla on rauhoittava vaikutus
19. Tunti, joka jäi ikuisiksi ajoiksi mieleen
20. Hevonen/poni, jolla laukkasin ekan kerran
Taas tän listan päivittelyä. Paras talli on ehdottomasti Ruskon ratsastuskeskus - tehokas opetus, ihanat pollet ja hyviä muistoja on satojen edestä :)
____________________________
Mutta, nyt pääaiheeseen eli tuntiin ;)
Väännettiin koulua eilen Sandralla, olin kuitenkin niin väsynyt eilen etten jaksanut väsätä kunnollista postausta joten jätin työt täksi päiväksi. :D
Sandra oli aika hupsun energinen. Se veti maastossa ravia aika lujaa Röllin perässä, joka oli myös ihan pörheänä... :D
Laitoin Sandran kuntoon äidin kanssa. Yksi kamuistani oli mukana ja otti kuvia ja videot, hän käveli mukana kun oltiin maastossa :)
Pitkästä aikaa me oltiin kentällä! Siellä vedimme alkukäynnit ja vähäsen ravia, mutta menimme sitten maastoon. Ekana oli Rölli, sitten Sandra, sen jälkeen Fella, Pedro, Faarao ja Mytty.
Toi video on siitä kun oli se äänestys maastosta. Taisin olla ainut ketä ei halunnut mennä ekaksi :D Ja sen jälkeen oli käyntiä.
Menimme aika epätasaista maastoa. Sandra oli kuumana, mutta kummasti rentoutui kun myötäsin hankalimmissa kohdissa. Menimme myös yhdestä superjyrkästä ylämäestä, ja meni ihan hyvin kun annoin Sandralle vapauden nähdä, mihin kavionsa laittaa. Mukavampaa se on kun mennä sillä lailla, että pää on sidottu nippuun ja voi vain toivoa että jalansija ei petä...
Loppupuolen maastotaivalta oli tasaisempaa, ja ravasimmekin vähän. Sandralla oli kiire. Sain tehdä siirtymiä ja puolipidätteitä, ja kyllähän se tamma siitä vähän rentoutuikin!
Tullessamme kentälle mun oli pakko pidentää jalustimia. Ne oli maastoon ihan hyvät mutta ei enää koulukentälle. Marian ja Sofian äiti ystävällisesti autteli, kun Sandra ei millään olis halunnut seistä.
Alkuun otimme käyntiä uralla ja testasimme että jarrut toimivat. Alla oleva video on siitä kun oli ravia maaston jälkeen. Toimivathan ne jarrut ihan hyvin!
Vihdoin päästiin laukkaamaan! Sandra oli ihan intona oikeessa kierroksessa, ja sen jälkeiset ravit oli ihan vauhtia täynnä. Nosti Sandra pari kertaa oikeeseen kiekkaan laukankin vaikka ei enää ollut tarkoitus, ja kaahaili kunnolla. Tein ympyröitä ja voltteja hillitäkseni sen menohaluja.
Vasempaan kierrokseen ei menty niin vauhdilla - ehkä Sandra oli väsähtänyt tai sitten vasen on sen huonompi laukkasuunta? En tiedä. Lisää voit kattoo alla olevasta laukkavideosta. Se on vasempaan, ja kyllähän me mennään aika hiljaa joissain kohdissa :D
Sandraan olin todella tyytyväinen. Se ei ollut mikään surkea tänään, ja laukkaa tuli varmaan enemmän kuin KOSKAAN. Tunti ehdottomasti yksi parhaita muistoja!♥
 |
| Mun ilme 5/5, mut Sandruliini on söpö!!! |
Kiitti postauksen lukemisesta! On niin kiva kirjoitella näit, kun on kiva mennä ihan tunnillakin. Vaikka blogin pitämisessä on mukavat puolensa kun saa kirjoitella tekemisistään, en silti tietenkään ota tunneille kamuja mukaan vaan sen takia että saisin kuvia blogiin! :D
Ei kommentteja
Lähetä kommentti