Se liikkui eteen mitä ei viimeksi tehnyt, kuunteli apuja ja haki avuille. ♥ En kyllä voi täydellisempää vuokrahevosta löytää!
Oon kyllä nyt niiin fiiliksissä. Aloitan nyt silti alusta, tässä tapauksessa kaksi päivää sitten loppuneesta hiihtolomasta. Ensin olimme Sappeella, ja laskettelin yhteensä reilusti yli kymmenen tuntia ja nautin punaisten mäkien jyrkistä vauhdeista (laksettelun juttuhan on se vauhti ;) ), en ole laskenut tarkkoja määriä. En saanut kuvia mäestä kameralla, mutta tähtiä kuvasin yhtenä iltana.
Lisäksi olimme iskän vanhempien tykönä. Olimme jonkin verran ulkona, joskaan ei mitenkään erityisen paljoa, mutta tarpeeksi kuitenkin. Kävin monta kertaa metsäkävelyllä. Joka kerta unohdin kameran sisälle. :D
tässä on iskän vanhempien koira. Hänen Korkeutensa nimi on Bläki.
Kotiin tulimme sunnuntaina. Olen kahlannut nämä vaikeat alkupäivät koulussa, mutta nyt en varmastikaan ennen lauantaita tarvitse juurikaan piristystä, enkä varmaan sen jälkeenkään hetkeen, kun voin muistella eilistä iloisin mielin. Tomppa oli niin ihana!
Ihanuutensa se aloitti laukkaamalla minua vastaan tarhan portille. Sieltä se tuli kunnon kyytiä portin eteen ja tuli iloisesti puomille hoidettavaksi. Pidemmällä narulla hoidettaessa herra vähän häsläsi, mutta kun lyhensin narua, ei enää ongelmaa. Varustaessakaan ei ollut muuta ongelmaa kuin satulan pehmuste, jota piti vähän asetella suoraksi ennen kuin se asettui kunnolla.
sulohevonen ♥
kaksin kaunihimpi? Ei päde meidän tapauksessa...
Alkukäynnit ratsastin ihan pitkin ohjin Tompan parempaan suuntaan, eli vasemmalle. Tuossa ylläolevan kuvan kulmassa Tomppa meinasi usein oikaista, ellei ollut tarkkana. Jostain syystä se kyllä oli vain vasemman kierroksen ongelma.
Ravasin uralla lämmitellen. En oikeastaan tehnyt paljon yhtään ympyröitä tai mitään, annoin Tompan lämmetä. Aluksi ravi oli sitä samaa kuin viimeksikin ratsastuksen aloitettuamme - lyhyttä ja hidasta.
Ravasin myös oikealle ihan reilusti ja koetin pitää huolen siitä, että Tomppa pysyy hyvin uralla. Tein enemmän ympyröitäkin. Äiti ei oikein kuvannut siinä kohtaa, eikä läheskään koko ajan muutenkaan, mutta se ei haittaa. Harjoittelin kiemurauraa ja vähän siirtymisiä. Tuolle pitkälle sivulle, jonka valot ovat päällä, ratsastin kolmikaarisen, ja toisen pitkän sivun menin harjoitusravia. Tomppa heräili pikku hiljaa, kun tein siirtymän satunnaisesti pitkän sivun johonkin vaiheeseen. Sillä tuppaa olla se tapa, että jos siirtää käyntiin tai pysäyttää aina jossain tietyssä kohtaa, se pysähtyy siihen tai hidastaa käyntiin siinä kohtaa sitten jatkossakin, vaikka ei pyydä hidastamaan, mutta se on onneksi helposti korjattavissa - kunhan antaa pohkeita, se ei enää hidastele.
ensin käynnissä
Kun kävelin kolmikaarisen kiemurauran kolme kertaa, aloin mennä koko ajan harjoitusravia. Tompalla ei ole iso askel, ja se keinuttaa jotenkin enemmän viistosti kuin ylös alas. Sieltä ei nouse, kunhan Tomppa pysyy rauhallisena eikä lähde lujempaa kuin on tarkoitus.
Vaihdoin suuntaa ja ratsastin kolmikaarisen vain kerran käynnissä ja sen jälkeen heti harjoitusravissa. Tomppa tiesi hyvin mistä on kyse, ja totteli hyvin. Käyntiin valumisia ei sattunut kiemurauralla kertaakaan, harjoitusravista huolimatta.
Ratsastin vähän välikäyntejä, muutaman minuutin verran, että Tompan hengitys tasaantuisi. Herra hevonen pääsi sen jälkeen treenaamaan siirtymisiä ja pysähdyksiä. Ravasin vaihtelevasti harjoitusravia ja kevensin, välillä käyntisiirtymien ohessa pysäytin.
Kerran Tomppa säikähti jotain siinä vasemman kierroksen kompastuskulmassa. Sen jälkeen ei kyllä kytätty ollenkaan tai mitään.
hyvin menee :'D :'D Ainut jota muokkasin valottaen. Laaduton, mutta niin koominen, että ihan sama!
Treenasin siirtymiä ja pysähdyksiä vähän oikeallekin, ja sujuivat todella hyvin! Tomppa kuunteli, lähti hyvin eteen pohkeesta ja oli jo lähdössä laukkaamaan pitkillä sivuilla. En kuitenkaan laukannut nyt tällä kertaa - kenttä oli pehmeänä ja sain lisäksi tutustua vielä vähän Tomppaan lisää. Ihan hyvin se näinkin, ei aina tarvitse laukata, ja aina ei pystykään.
Ravasin loppuravit pidemmillä ohjilla ja osan loppukäynneistä talutin. Kentän vierestä kulkee junarata varsin harmillisesti, koska se häiritsee kovalla äänellään erityisen paljon. Kun alkoi juna lähestyä kun olimme ottamassa yhteiskuvia (joita äiti ei saanut yhtäkään hyvää), katsoin parhaaksi tulla alas. Kyllä Tomppa vähän sitä junaa hätkähti ja kääntyili vähän pää ylhäällä, mutta pysyi hyvin käsissä silti. Hoidimme Tompan hyvin, ja annoimme sille vettä, ja sitten hevonen pääsi tarhaan loppuillaksi. Siellä oli jo lähes niin pimeää kuin loppuillasta tuli, mutta siitä se pikkuhiljaa pimenee yhä myöhemmin ja myöhemmin.
Tomppa oli aivan täydellinen ratsastaa! ♥ Ensi kerralla otan maastakäsittelyä ja kunnioittamisen harjoittelua, koska Tomppa ei kyllä kunnioita ihan riittävästi minun omaa tilaani. Se ei ole ilkeä, mutta ei se paljoa varokaan. Toivottavasti se kehittyy siitä, vaikka en näekään mitään estettä sille. Todennäköisesti ratsastankin vähän ensi kerralla, mutta en välttämättä.
Lauantaina on Kylämäellä tunti normaalisti - viime viikollakin olisi ollut, mutta olin iskän vanhempien luona silloin, joten en päässyt. Viime viikon Tompan liikutuskin jäi välistä, mutta tämä täydellinen onnistuminen korvasi kyllä senkin! :)