Yli esteiden - tyyli vapaa!

Tämäkin postaus sattuu olemaan kaksi viikkoa myöhässä, ja olen siitä pahoillani. Jaksaminen ollut nollassa, ei ole oikein inspiroinut kirjoittaa. Käsi ei vaikuta siihen, oikeastaan voin jo kirjoittaa aika hyvin kahdella kädellä. Tähän olisi saattanut tulla tauko ilman käsiongelmaakin!

Koska näköjään pölötän koko ajan kädestäni, täytyy kai kertoa tuomio. Kyynärpäästä joku luu oli yrittänyt muljahtaa sijoiltaan, mutta ei ihan onnistunut. Se onnistui tosin repäisemään vähän irti nivelsidettä (jos oikein muistan), joka puolestaan repäisi johonkin luuhun pienen murtuman. Ei vaadi leikkausta, korjaantuu täysin itsestään - noin kolmessa kuukaudessa.

Ratsastustauko pitenee, siis. Tämä siksi, että en saa ratsastaa, ennen kuin käsi on täysin kunnossa, mikä puolestaan siksi, että hevoset ovat eläviä, itsekseen ajattelevia olentoja ja lisäksi vielä pakoeläimiä. Putoaminen voisi siis olla kädelle traagista.

Noh, se ei haittaa niin paljon. Voin käyttää kättä jo aika hyvin, ja osittain elän jo ilman kantosidettäkin. Suoraan sanoen epäilen suuresti sitä kolmen kuukauden paranemista, koska kahdessa viikossa käsi on parantunut koko ajan jomottavasta, täysin käyttökelvottomasta raajasta jo osittain käyttökelpoiseksi. Nyt vain katsotaan, miten tämä etenee. En ole edes kovin pettynyt, mikä yllätti itseänikin!

Mutta, takaisin itse ratsastuskertaan. Ella ratsasti Aatoksella, ja mukana oli myös joillekin teistä jo vanha tuttu - kukapa muukaan kuin keskuksen Sissi! Se elelee nykyään samalla tallilla Aatoksen kanssa, voi oikein hyvin, ja se tuli vuokraajansa Annin kanssa myös hyppimään. Heidän osaltaan hypyt tosin menivät vähän plörinäksi.

ihan samanlainen höpsö kuin aina ennenkin ♥

Ella talutti alkukäynnit, Aatoksella ei oikein ensin meinannut löytyä sitä virtaa. Polle heräsi hiljalleen ratsastaja selässään - tosin se kesti.

Alkuverryttelyt sitä tavallista - käyntiä ja ravia uraa pitkin kumpaankin suuntaan. Ella yritti vähäsen herätellä Aatosta. Sissillä sitä virtaa olisi ollut vaikka Aatoksellekin jakaa!

voi vitsi ku jännää!!

onks mun hei oikeesti pakko nostella mun kavioita

 s-siis mä en voi muuta ku laukata tästä! En suostu ravaamaan!

 

mitä?! PUNAINEN puomi?! Voi kauhistus, se syö mut jos en hyppää korkeelta yli!

mun pitää juosta karkuun! Miten niin hidasta? Toi-toihan syö ruskeita poneja!

Vaihdoimme yhden puomin puiseen, koska kaikki päätyi siihen että Sissi ei enää astunut jalallakaan punaisen puomin yli. Se kävi muutenkin tosi kuumana ja säikkyi muitakin puomeja.

Aatos ei paljoa säikkynyt

Hyppyjen aika! Aatos aluksi vain ravasi yli, mutta suostui sitten lopulta hyppäämään, kun Ella lähestyi laukassa.

puinen este taas laiskotti 

Koska Sissi kävi erittäin kuumana, Anni laukkasi sen kanssa keskiympyrää. Vauhtia oli kyllä!

Ella ravasi vähän, ja mä taluttelin loppukäyntejä. Aatosta laiskotti, se ei sitten millään olisi halunnut kävellä. Harjattiin heppa aika tarkasti ja vietiin kera muonien takaisin pihattoon. :)

teki muuten mieli avata ovi!

Tämä postaus jäi taas tällaiseksi kuvapainoitteiseksi. Toisten ratsastuksesta on hankala saada pitkää kuvausta aikaan, joten kuvapostausten ystävät, tässäpä teille! :D

Tompan kanssa on tehty kaikkea mahdollista. Yritän postailla jutuista huomenissa!