Näin alkuun mainitsen asian koskien erikoispostauksia. Kuten fiksuimmat ovat varmasti huomanneet,
erikoispostauksia ei ole juuri ollenkaan, niiden harvojen aiheet ovat
kuluneita ja tekstit ym. laaduttomia. Mutta tilanteen voi tietenkin korjata. Harmi vain, että en tiedä, mikä teitä kiinnostaa.
Mikä teitä siis kiinnostaa? Erikoispostaustoiveita otetaan enemmän kuin mielellään vastaan, jotta kaikki postaukset eivät olisi vain tätä samaa tallijauhua. Tosin en ymmärrä, miksi lopettaisitte blogin lukemisen, kun olette sitä jo tähän asti jaksaneet. :'D Eei. Pointti siis, jos sinulla on jokin kiva postaustoive jonka haluaisit minun toteuttavan, kerro siitä kommentilla! Mutta nyt takaisin postaukseen. Kannattaa lukea ensin postauksen otsikko uudelleen, sitten alempi kysymys.
Muistatteko vielä Räkiksen?
vanha kuva v. 2014
Tällä isokokoisella niiskuneidillä suokkineidillä ratsastin melkein vuosi sitten, lokakuun alussa 2014 (klik). Jotain kehitystä on ilmeisesti tapahtunut, koska viimeksi Räkis vei minua ihan 6-0, ei kuunnellut ohjaa ollenkaan ja kaahasi uraa pitkin kättä vasten. Tosin sillä on nyt eri kuolainkin, mutta varmasti ratsastajassa ja hevosessakin oli tapahtunut kehitystä, koska se ei varsinaisesti kaahannut ja oli paljon rennompi.
Ensin kävelimme uraa pitkin oikeaan suuntaan, kun Marjo kantoi uran sisäpuolelle neljä puomia. Jokaisen sivun keskipisteeseen yhden. Kävelimme niitä ensin siinä uran sisäpuolella, mutta aloimme sitten tehdä siirtymiä siihen malliin, että pitkän sivun sisäpuolella olevat puomit ravattiin ja lyhyen sivun puomit käveltiin. Tätä ei tehty silti kauan, vaan aloimme pikkuhiljaa ravailla kaikki puomit. Räksyllä on pidempi ja aika paljon kiireisempi askel kuin muilla hevosilla, joten tein tämän tästä voltteja ja puolipidätteitä.
Tässä kuvavälissä äiti häippäsi jonnekin kauas pois. Teimme siis samat asiat vasemmalle, ensin lyhyen sivun puomit käynnissä ja muut ravissa, ja pikkuhiljaa kaikki ravissa. Räkis koetti välillä vähän laukkailla sinne väliin jotain omiaan. :D Kontrollin sai taas hakea ajan kanssa, mutta kun se löytyi, niin alkoi sujua paremmin ja tahtikin säilyi hyvänä.
Välikäynnit kehiin ja ristikko pitkän sivun puomin tilalle. Lähestyminen oli ravissa puomien kera, ja Marjo pystytti tötterötkin herättääkseen hevosten hyppyhalun. Räkis kyllä hyppäsi joka kerta, ja tykkäsi tosi paljon. :)
Loppuravit ravasin kevyessä istunnassa antaen Räkiksen aluksi mennä omaa tahtiaan. Noh, Marjo oli sitä mieltä, että ratsastustunneille sellainen ei sovi, joten jouduin vähän hillitsemään heposen menohaluja. Tunnista jäi tosi hyvä fiilis, vaikka ilmeistäni ei kuvien perusteella välittyisikään. :p Räkis oli tosi mukava hevonen nyt, kun sain sellaisen tatsin siihen, miten sitä oikeasti kuuluu ratsastaa.
Tuntiselostukset kaikessa yksinkertaisuudessaan, tulipas pitkä postaus! :D Toivon tosiaan, että viikonlopun heppailuista saa kirjoitettua pikkasen enemmän, oikeesti. Tämä teksti ei tosiaankaan loista laadullaan. Jaksakaa silti laittaa niitä erikoispostaustoiveita tulemaan niin saa tähän laaduttomuuteen jotain vaihtelua, joohan? :)
niiskuneiti-look
Ensin kävelimme uraa pitkin oikeaan suuntaan, kun Marjo kantoi uran sisäpuolelle neljä puomia. Jokaisen sivun keskipisteeseen yhden. Kävelimme niitä ensin siinä uran sisäpuolella, mutta aloimme sitten tehdä siirtymiä siihen malliin, että pitkän sivun sisäpuolella olevat puomit ravattiin ja lyhyen sivun puomit käveltiin. Tätä ei tehty silti kauan, vaan aloimme pikkuhiljaa ravailla kaikki puomit. Räksyllä on pidempi ja aika paljon kiireisempi askel kuin muilla hevosilla, joten tein tämän tästä voltteja ja puolipidätteitä.
istuvat Strömsössäkin paremmin hevosen selässä
tykkään tästä ihan hirveesti, vaikka ilme olikin pakko senssata ja kädet ihan hassusti :D
Tässä kuvavälissä äiti häippäsi jonnekin kauas pois. Teimme siis samat asiat vasemmalle, ensin lyhyen sivun puomit käynnissä ja muut ravissa, ja pikkuhiljaa kaikki ravissa. Räkis koetti välillä vähän laukkailla sinne väliin jotain omiaan. :D Kontrollin sai taas hakea ajan kanssa, mutta kun se löytyi, niin alkoi sujua paremmin ja tahtikin säilyi hyvänä.
Välikäynnit kehiin ja ristikko pitkän sivun puomin tilalle. Lähestyminen oli ravissa puomien kera, ja Marjo pystytti tötterötkin herättääkseen hevosten hyppyhalun. Räkis kyllä hyppäsi joka kerta, ja tykkäsi tosi paljon. :)
voi voi mitkä pyykkinarut
Loppuravit ravasin kevyessä istunnassa antaen Räkiksen aluksi mennä omaa tahtiaan. Noh, Marjo oli sitä mieltä, että ratsastustunneille sellainen ei sovi, joten jouduin vähän hillitsemään heposen menohaluja. Tunnista jäi tosi hyvä fiilis, vaikka ilmeistäni ei kuvien perusteella välittyisikään. :p Räkis oli tosi mukava hevonen nyt, kun sain sellaisen tatsin siihen, miten sitä oikeasti kuuluu ratsastaa.
Tuntiselostukset kaikessa yksinkertaisuudessaan, tulipas pitkä postaus! :D Toivon tosiaan, että viikonlopun heppailuista saa kirjoitettua pikkasen enemmän, oikeesti. Tämä teksti ei tosiaankaan loista laadullaan. Jaksakaa silti laittaa niitä erikoispostaustoiveita tulemaan niin saa tähän laaduttomuuteen jotain vaihtelua, joohan? :)