8. syyskuuta 2015

Suokki, joka vei minua vuosi sitten 6-0

Näin alkuun mainitsen asian koskien erikoispostauksia. Kuten fiksuimmat ovat varmasti huomanneet, erikoispostauksia ei ole juuri ollenkaan, niiden harvojen aiheet ovat kuluneita ja tekstit ym. laaduttomia. Mutta tilanteen voi tietenkin korjata. Harmi vain, että en tiedä, mikä teitä kiinnostaa.

Mikä teitä siis kiinnostaa? Erikoispostaustoiveita otetaan enemmän kuin mielellään vastaan, jotta kaikki postaukset eivät olisi vain tätä samaa tallijauhua. Tosin en ymmärrä, miksi lopettaisitte blogin lukemisen, kun olette sitä jo tähän asti jaksaneet. :'D Eei. Pointti siis, jos sinulla on jokin kiva postaustoive jonka haluaisit minun toteuttavan, kerro siitä kommentilla! Mutta nyt takaisin postaukseen. Kannattaa lukea ensin postauksen otsikko uudelleen, sitten alempi kysymys.

Muistatteko vielä Räkiksen?

vanha kuva v. 2014

Tällä isokokoisella niiskuneidillä suokkineidillä ratsastin melkein vuosi sitten, lokakuun alussa 2014 (klik). Jotain kehitystä on ilmeisesti tapahtunut, koska viimeksi Räkis vei minua ihan 6-0, ei kuunnellut ohjaa ollenkaan ja kaahasi uraa pitkin kättä vasten. Tosin sillä on nyt eri kuolainkin, mutta varmasti ratsastajassa ja hevosessakin oli tapahtunut kehitystä, koska se ei varsinaisesti kaahannut ja oli paljon rennompi.

niiskuneiti-look

Ensin kävelimme uraa pitkin oikeaan suuntaan, kun Marjo kantoi uran sisäpuolelle neljä puomia. Jokaisen sivun keskipisteeseen yhden. Kävelimme niitä ensin siinä uran sisäpuolella, mutta aloimme sitten tehdä siirtymiä siihen malliin, että pitkän sivun sisäpuolella olevat puomit ravattiin ja lyhyen sivun puomit käveltiin. Tätä ei tehty silti kauan, vaan aloimme pikkuhiljaa ravailla kaikki puomit. Räksyllä on pidempi ja aika paljon kiireisempi askel kuin muilla hevosilla, joten tein tämän tästä voltteja ja puolipidätteitä.



istuvat Strömsössäkin paremmin hevosen selässä





tykkään tästä ihan hirveesti, vaikka ilme olikin pakko senssata ja kädet ihan hassusti :D





Tässä kuvavälissä äiti häippäsi jonnekin kauas pois. Teimme siis samat asiat vasemmalle, ensin lyhyen sivun puomit käynnissä ja muut ravissa, ja pikkuhiljaa kaikki ravissa. Räkis koetti välillä vähän laukkailla sinne väliin jotain omiaan. :D Kontrollin sai taas hakea ajan kanssa, mutta kun se löytyi, niin alkoi sujua paremmin ja tahtikin säilyi hyvänä.

Välikäynnit kehiin ja ristikko pitkän sivun puomin tilalle. Lähestyminen oli ravissa puomien kera, ja Marjo pystytti tötterötkin herättääkseen hevosten hyppyhalun. Räkis kyllä hyppäsi joka kerta, ja tykkäsi tosi paljon. :)

voi voi mitkä pyykkinarut


Loppuravit ravasin kevyessä istunnassa antaen Räkiksen aluksi mennä omaa tahtiaan. Noh, Marjo oli sitä mieltä, että ratsastustunneille sellainen ei sovi, joten jouduin vähän hillitsemään heposen menohaluja. Tunnista jäi tosi hyvä fiilis, vaikka ilmeistäni ei kuvien perusteella välittyisikään. :p Räkis oli tosi mukava hevonen nyt, kun sain sellaisen tatsin siihen, miten sitä oikeasti kuuluu ratsastaa.

Tuntiselostukset kaikessa yksinkertaisuudessaan, tulipas pitkä postaus! :D Toivon tosiaan, että viikonlopun heppailuista saa kirjoitettua pikkasen enemmän, oikeesti. Tämä teksti ei tosiaankaan loista laadullaan. Jaksakaa silti laittaa niitä erikoispostaustoiveita tulemaan niin saa tähän laaduttomuuteen jotain vaihtelua, joohan? :)

6. syyskuuta 2015

Taivutuksia, väistöjä ja etuosakäännösten alkeita

Olin viime tiistaina Tompan kanssa tunnilla. Koska olin äidin luona, en voinut tehdä postausta - tai olisin voinut, mutta en muokata videota siitä. Tein nimittäin koosteen tunnista, koska pyysin äitiä kuvaamaan lähinnä videota. Kuvia ei siis ole juuri lainkaan, ja postaus on lyhyt.

viime sunnuntaina juoksutettin kera vapaamatkustajan ratsastajan :)

Ennen tuntia kävimme lämmittelemässä läheisellä pellolla, kummatkin ratsukot. Tunnilla kanssamme oli siis myös tallin omistaja hevosineen. Otin läpi käynnin ja ravin, ja koetin vähän herätellä hepoa ulkopohkeelle, siinä sen suuremmin onnistumatta. :D

Kentällä aloitimme käynnissä, tehden rautatiehen päin käveltävän pitkän sivun loppuun voltin, jossa keskityimme ylitaivuttamaan hevosta eli saamaan sisäpohkeen läpi. Kun se toimi, lähdimme voltin jälkeen tekemään uutta puolikasta volttia, mutta väistäen siitä toiselle pitkälle sivulle. Loppuosa kentästä ravattiin, kunnes tehtiin laukkaympyrä tallinpuoleiseen päätyyn. Sama toiseen eli vasempaan suuntaan, sujui ihan hyvin, vaikka Tomppa olikin yhä ihan kuuro sille ulkopohkeelle - hyvä että edes kääntyi! :'D

Sitten, hetken käyntien jälkeen, alkoikin mielenkiintoinen tehtävä - etuosakäännöksiä, tai oikeastaan puolikkaita. Tulimme siis vähän uran sisäpuolelle keskihalkaisijalle ja käänsimme etuosan ympäri niin, että lähdimme takaisin siihen suuntaan, mistä tulimme. Suunta siis vaihtui aina etuosakäännöksen jälkeen. Ensin Tomppa tai sen pahemmin ratsastajakaan ei ihan käsittänyt tehtävää. Lähti se jotenkuten lopuksi sujumaan, vaikka siitäkään ei ole koosteessa mitään.

Siirryimme keskiympyrälle työstämään siirtymiä, ensin oikealle, sitten vasemmalle. Lähinnä ravin ja laukan välillä. Toimi yllättävän hyvin, vaikka Tomppa halusikin välillä nostella itsekseen sitä laukkaa, kun heppakaveri lähti edestä laukkaan ja itse olisi kuulunut ravata. Lopulta saatiin jonkinmoinen muotokin kehiin, olin niiin tyytyväinen heppaan! Peräänanto säilyi urallakin, kunnes hidastettiin käyntiin ja annettiin pitkät ohjat.


Muutama kuva loppuraveista löytyy, harmi kun äiti ei kuvannut niitä videolle, mutta ei voi mitään. Tuohan ei nyt varsinaisesti mikään muoto ollut, mutta aika paljon 18-v itsepäiseltä muulin ja hevosen risteytykseltä. En oikeasti yllättyisi, jos Tompan suvussa olisi jotain muulin perimää, niin itsepäinen se on!



Sain myös päähänpiston numero papu - "koulutan" Tompan kaulanarulla toimivaksi. Päähänpinttymä vain, ei mikään muu, mutta sellainen, jonka aion toteuttaa. En ole varmaan aikoihin halunnut mitään niin paljon kuin nyt kaulanaruilla Tompan kanssa. Pikkuhiljaahan siihen opetellaan, mutta kuitenkin!
Tulevalla viikolla mennään tallille loppuviikosta, perjantaina Tompalle, lauantaina Kylämäelle ja sunnuntaina taas Tompalle. Perjantaina tarjoutuu oiva tilaisuus harjoitella kaulanaruilua ekan kerran.

Mitä tykkäsit koosteesta pitkästä aikaa?