11. joulukuuta 2015

Joulukalenteri 2015 - luukku 11


Tässä tulee
RATSASTUKSEN ONNISTUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 

Mitkä eri asiat vaikuttavat ratsastuskertojen onnistumiseen tai epäonnistumiseen? Mistä se tunne lähtee? Mitä kaikkea siihen vaikuttaa? Kerron nyt tästä mielipiteeni.

Ensimmäinen tekijä on ilman muuta ennen ratsastusta vallitseva ratsastajan mieliala. Jos lähtee synkkänä ukkospilvenä tallille, siitä ei ikinä seuraa mitään hyvää korjaus - siitä seuraa harvoin mitään hyvää. Sellaisella päällä ollessa näkee pääsääntöisesti vain ne huonot asiat, mikä ei ole ratsastuksen kannalta hyvä juttu, kun pitäisi nimenomaan keskittyä niihin hyvin menneisiin asioihin. Toisaalta taas iso onnistuminen tässä tilassa kasvattaa siivet, ja ratsastaja leijailee pilviin. Jos lähtee tallille pirteänä, niin yleensä mikään pikku harmistus ei tiputa yläilmoista alas.

yritys on kova :DD

Lisäksi vaikuttaa tietysti hevosen mieliala. Vaikka se pitkälti peilautuu ratsastajan mielialasta, monikaan asia ei pelasta hevosen huonona päivänä ratsastusta. Paras yhdistelmä mielialoja on tietenkin se, että molemmat ovat huippuhyvällä päällä.

kun heppa lähtee tällä mielellä töihin, saa olla huolissaan :p

Vaikka sitä ei uskoisi, myös säätila vaikuttaa ratsastuksen kulkuun, vaikkakin lähinnä mielialan kautta. Mitä parempi sää on, sitä paremmalla tuulella itse on, olen huomannut. Tomppa on myös ihan samanlainen. Olen ollut ilomielellä ratsastamalla sekä tuulisessa ja sateisessa säässä että auringon hellässä paisteessa, ja aurinkoisella ratsastaessa menee poikkeuksetta paremmin.

tuulessa voi käydä joskus näin

Se tehtävä, jota tehdään, vaikuttaa myös sujumiseen, tietysti. Lähinnä mielialan ja asenteen kautta. Jos lähtee tehtävään asenteella "Voi ei, taas tätä, ei tuu onnistuun", niin ei varmasti onnistukaan. Voi ottaa yrittävän ja reippaan asenteen ja iloisen mielialan, niin menee heti paljon paremmin.

Räkis ja jokin täydellisen kontrollin vaativa tehtävä, voisi melkein sanoa että ei toimi

Tehtävien sujuminen vaikuttaa ehkä kaikkein olennaisimmin ratsastuksen onnistumiseen, tietenkin! Jos kaikki menee penkin alle, niin eipä voi kerskua ratsastaneensa kovin hyvin. Uskaltaisin väittää, että ehkä yksi sadasta ratsastuksesta oikeasti menee aivan täydellisen ihanan täydellisen ihanan täydellisesti. Lähes joka kerralla tapahtuu jotain ihan pikkuruista tai isompaa, joka ei mene ihan nappiin. Tasapainoisessa ratsastuksessa mielestäni yhdistyy virheet, niistä oppiminen ja sen jälkeinen toivottava onnistuminen. Virheitä ratsastuksessa on tärkeä tehdä, koska ilman niitä ei voi oppia.

Listasin tähän lähinnä tärkeimpiä asioita lyhyesti ja surkeasti. :) Mistä kaikesta olet samaa mieltä?

 vaikka ilmeeni ei niin tässä kerrokaan, Bitten kanssa tulee AINA hyvälle mielelle!! ♥

Ei kommentteja

Lähetä kommentti