#200

Aika on venyvä käsite.

Siitä, mitä se tuo tullessaan, ei voi ikinä olla varma.

Sille voi antaa ohjeita, mutta sitä ei voi ohjata.

Se kuluu koko ajan. Sanotaan, että mitä vanhemmaksi tulee, sen nopeammin aika kuluu. Siltä ei pääse pakoon eikä sitä voi väistää. Aika tulee ja pyyhkäisee kaiken yli, kadottaen hitaasti toiset asiat, vahvistaen toisia asioita. Vain aika voi parantaa haavat.

Mistä minä olisin voinut reilun vuoden takaperin tietää, että löydän niinkin ihanan vuokrahevosen kuin Tomppa? Entä mistä sen, että syyskuussa saisin sen puoliylläpitoon. Aika tuo paljon yllätyksiä, on tuonut kauan ja tulee aina tuomaan. Ajan myötä taidot karttuvat asiassa kuin asiassa. Ajan myötä muistoista kuluu se kaikki turha pois, ja vain tärkein jää jäljelle.

Aika tulee ja aika menee.

On aina tullut ja aina mennyt.

Tulee aina tulemaan ja tulee aina menemään.

Saada aikaan. Käsite luontuu minun silmini suoraan sanasta aika. Aika ilmaisee myös nopeutta ja hitautta, voihan se itsekin tuntua kuluvan nopeasti ja hitaasti. Aika hallitsee meitä, aika hallitsee kaikkea. Ei ole voimaa, joka olisi aikaa vahvempi. Ajan kanssa ei voi juosta kilpaa, kukaan ei ole koskaan ollut sitä nopeampi. Ajan perään ei voi jäädä, kukaan ei ole koskaan ollut sitä hitaampi.

Aika unohtaa ja antaa anteeksi. Sen on pakko antaa anteeksi asioille, jotka se on itse luonut. Aika luo meidät kaikki, kaiken ja kaikkeuden, on luonut ja tulee aina luomaan. Aika pirstoaa liian vanhat, uurtaa ja kuluttaa nuoret ja rakentaa uutta tilalle. Aika tappaa sielun hitaasti, mutta sillä on monta kymmentä vuotta elinaikaa. Aika on se, joka aiheuttaa suurimmat tuskat, mutta aika on myös se, joka parantaa ne.

Aika turruttaa tunteet, haalistaa muistot, parantaa haavat. Mutta mitä muuta se tekee?

Aika opettaa.

Tiedän satoja asioita, joita olen oppinut, opin paraikaa ja tulen oppimaan ajan myötä. Olen oppinut, mitä oikea ystävyys on. Olen oppinut, mitä aito välittäminen ja tukeminen on. Opin paraikaa, miten pienet asiat oikeasti voivat tuottaa riemua. Tulen oppimaan, mitä aito, ylitsepääsemätön rakkaus on. Tulen oppimaan, mitä on murskaava menetyksen tuska, ja oppimaan, miten siitä oikeasti selviytyy. Aika tulee opettamaan, mikä on elämisen tärkein asia, se opettaa sen kaikille. Mutta on eri asia, ymmärtääkö sen.

Minä en ole vielä ymmärtänyt. Mutta aion ottaa siitä selvää.