11. syyskuuta 2016

Tänään lähti

...ja aika lujaa.

Heippa! Olin tänään Marjatan kanssa sänkkärillä puksuttelemassa, itse asiassa ekaa kertaa ikinä tuon hevosen kanssa. Viime talvena olimme lumisella pellolla, mutta onhan se hieman eri asia, kun täytyy varoa liukkauksia ynnä muuta. Nyt on ollut niin kuivaa jo aika pitkään, että pellolla ei ollut yhtäkään mutaista, liukasta kohtaa, joten sai spurttailla menemään aika huolettomasti. Rajana oli tietysti aika lämmin päivä ja ei niin loistokuntoinen Marjatta, joka hikosi ihan läpimäräksi jo ekan pitkän laukkapätkän jälkeen (ei sillä, että se olisi Marjattaa haitannut, se olisi laukannut menemään vaikka hamaan tappiin asti..). :D


Marjatta on suunnattoman mukava hevonen ratsastella rennosti, ongelmat alkavat vasta siinä, kun pitäisi tehdä jotain vähän enemmän aivoja vaativaa. Siinä kohden alkaa pikkuisella mennä hermo. Peltoilussa ei aivoja pahemmin tarvita, kunhan se pysyvät menossa hevosella sen verran, että malttaa hidastaa. Arvostankin Marjatassa eritoten sitä, että sen kanssa voi mennä käytännössä mitä tahansa vauhtia missä tahansa paikassa ja tilanteessa, ja jarrut löytyvät silti nopeasti. Ainoa poikkeus on siinä, että aina ei oikein malttaisi seistä tai kävellä rauhallisesti, mutta ravista ja laukasta jarrut löytyvät aina.


Aloitin menemällä peltoa käynnissä ympäri, otin myös satunnaisia ravipätkiä. Marjatta oli alkuun tosi kiireinen, ja jarruja ei oikein käynnissä meinannut löytyä. Ravissa se alkoi pikku hiljaa rentoutua, ja otin muutaman rauhallisen laukannoston vasemmalle, ennen kuin päästin Marjatan paahtamaan kunnolla. Ei ehkä niin hyvä idea heti alkuun, koska kuten jo sanottu, se oli saman tien läpimärkä. Energiaa ei kuitenkaan ollut yhtään vähemmän sen jälkeen - päin vastoin, sen jälkeen se olisi vain halunnut laukata ja laukata. Päätin kuitenkin, että nyt otetaan vähän aikaa rauhallisesti ennen muita spurtteja, ja kävelin peltoa muutaman kerran ympäri antaen Marjatan hengityksen tasaantua ennen muita laukannostoja.

Seuraavat nostot otin oikealle. Marjatta on siitä aika jännä hevonen, että se nostaa laukkaa paremmin oikealle, mutta vasen laukka on parempi. Älkää edes kysykö, miten se on mahdollista. :D Voi toki olla, että itse enemmän oikeanpuoleisena ratsastajana osaan antaa avut jotenkin paremmin oikeaan kierrokseen, kuka tietää.


Loppuspurtit otin ensin oikealle, sitten taas vasemmalle. Marjatalta ei missään vaiheessa tuntunut loppuvan energia, vaikka olihan se aika paljon rauhallisempi loppua kohden. Kävelin aika reilusti laukkojen jälkeen, ennen kuin lähdimme taivaltamaan pellolta tallille. Matkaa on muutama puolisen kilometriä. On kyllä tosi mahtavaa, että tuon tallin lähellä on niin paljon peltoja! Oikeastaan joka syksy ehtii kyllä käydä jollain sänkkärillä, mikäli niitä ei kynnetä heti puimisen jälkeen.

Materiaalista kiitän hyvää ystävääni, joka ei ole varsinainen hevoshullu, mutta jonka silti sain raahattua mukaan tallille tänään. Hän kuvasi pyynnöstäni enemmän videota, joten sain tehtyä teille videon. Editoidessa sitä meni aikaa idioottimaisen Movie Makerin kanssa, siksi postaus tulee näin myöhään, mutta se oli pakko tehdä tänään! :D


Videossa muuten näkyy paikka paikoin Ajatus-parka, joka pääsi kyllä pellolle, mutta sai mennä vain käyntiä. Toivottavasti se pian paranee!

Ratsastuksen jälkeen pesin Marjatan tarkasti sienellä, vaikka se ei paljoakaan elettä arvostanut, vaan yritti vimmatusti ravistella kaikki vedet päälleni. Olin - olen vieläkin - tosi tyytyväinen ja iloinen tämän vapautuksen jäljiltä, sain luultavasti karistettua loputkin flunssan rippeet matkasta viikon sairastelun jälkeen. Syysflunssat ovat kavalia, lieviä ja pitkäkestoisia. Nyt yritän pysyä terveenä ja muokata lähipäivinä hieman päivitetymmän ulkoasun. Minun koneellani ainakin tuo taustakuva tuntuu temppuilevan, huomaatteko te siinä mitään?

Oletteko te päässeet sänkkärille tänä vuonna?

art :DD

8 kommenttia

  1. Mä en ole päässyt käymään sänkkärillä, mutta pellolla olen! On kyllä super hauskaa, ja on ihanaa rallitella oikein kovaa ;)

    Ihana postaus! Kirjoitat hyvin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, jännää, on kyllä tosi mahtavaa vetää oikein lujaa. :D Kiitos paljon!

      Poista
  2. En ole päässyt käymään sänkkärillä, mutta heinäpellolla josta niitettiin heinät olen päässyt menemään! :) On se pellolla meno vaan niin ihanaa, vaikka tykkäänkin enemmän maastossa laukkaamisesta, kuten kyllä hoitoponinikin♥ Mutta siis ratsastat tosi hyvin ja mahtavaa että sä pääsit ratsastamaan sänkkärille. Parantumista Ajatukselle!

    PS. Hyvä postaus, kirjoitat tosi hyvin♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hauskalta! Jep, tosin itse tykkään enemmän juuri peltoilusta, vaikka maastolaukkoja ihanampaa ei paljon ratsastuksessa olekaan. :D Paljon kiitoksia, myös Ajatuksen puolesta! ♥

      Poista
  3. Sänkkärillä en ole päässyt käymään ja kauhea hinku olisi päästä pellolle rallittelemaan. :D Onneksi maastosta sitten löytyy kivoja laukka pätkiä :)

    https://laikunseikkailut.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pääset vielä! Jep, kaikkialla kun ei hyviä maastoja ole. :)

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista