Ulospäinväistämisen yrityksiä Sissillä

Pahoittelen jo alkuun kuvien ja koko postauksen laatua!

Eilen tunnilla ratsastin Sissillä. Kaikkien kuvien ©: yksi kaverini joka ei halua nimeään blogissa mainittavan.

Saimme laittaa Sissin kuntoon, ja hän antoi todella hyvin kiinni sieltä kopista. Joskus on Sissillä myös päiviä, jolloin pitää vähän pelätä ja kiertää karsinaa ympäri kun pitäis sitoa poni kiinni... :D

Laitettiin Sissille varusteet, ja hyvin sujui jälleen. Olimme kentällä, vaikka edellinen ryhmä oli ollut maneesissa. Menimme siis sinne. Säädin Sissin satulavyön kireälle ja nousin selkään. Jalustimia ei juurikaan tarvinnut lyhentää.

Aloitimme alkukäyntien jälkeen ihan ravissa, ja teimme itsenäisesti voltteja. Jo alkuun  Sissi tuntui tosi hyvältä (tai sitten olin tottunut sen kovaan askellukseen...?), ja pidätteet meni läpi.

vihaan ksiäni! Haluan korjata äkkiä tuon asennon pois

Tässä välissä vaihdettiin suuntaa ja mentiin alkuraveja oikeaan suuntaan.

mikähän noin onnistui kun oon noin onnellinen??? :'D

pahoittelen laatua :'/

Valitettavasti kännykkäni sammui tässä välissä, eikä enempää kuvia ole. Vielä ironisempaa on se, että se käynnistyi uudestaan heti tunnin jälkeen! xD

Mutta siis, aloimme väistää hevosta tavallaan ulospäin niinkuin olisimme ratsastaneet koko ajan neliskanttisella kentällä. Sissi oli tosi hieno, vaikka en aluksi tajunnut mitään...
Ne sujui aika hyvin niin käynnissä kuin ravissakin.
Valitettavasti tästä ei ole tarkempaa selostusta, koska en todellakaan ala selittää jokaista kulmaa erikseen.

Laukkaa otimme ensin pitkillä sivuilla vasempaan suuntaan. Harmi että kännykkä sammahti, koska meni vaikka kuinka hyvin. Sissi meni rennosti eikä mitään kellonviisarilaukkaa!

Oikeaan suuntaan laukkasimmekin sitten kaikki samaan aikaan uralla. Sissi innostui, ja se oli ainoa joka pysyi koko ajan laukassa ilman että hidasti kertaakaan itse raviin.

Sitten vain energiset loppuravit ja rennot loppukäynnit ja talliin. Sissi ei edes hionnut, joten otin vain satulan ja suitset pois ja puhdistin kaviot. Se oli siinä. Kännykäni alkoi tässä vaiheessa toimia taas. Olin vähän yrmynä.

ihana poni ♥

tämä kuva on paras!

Fellaakin moikkaamassa! Pikkutamman selkään todellakin on ikävä, ja sinne pitää kyllä vielä joskus päästä.

Jos tulit haukkumaan postaustani, voin kyllä sanoa että on hyvä syy. Tämä teksti on laadultaan iso pyöreä nolla, joten kestän kyllä kritiikin.

Hyvää juhannusta, ja ensipostaukseen!