6. Hevonen/poni, joka säväyttää omalla tavallaan
7. Hevonen/poni, jolla en halua ratsastaa
8. Hevonen/poni, jolla voisin mennä aina
9. Hevonen/poni, johon luotan täysillä
10. Hevonen/poni, ketä jäisin kaipaamaan jos se lähtisi
11. Paras tallikamu
12. Ihanin ratsastuksenopettaja
13. Hevonen/poni, jolla ratsastin ekan kerran tunnilla
14. Hevonen/poni, jolla hyppäsin ekan kerran
15. Hevonen/poni, joka saa aina onnelliseksi
16. Hulluin hevonen/poni, jolla oon mennyt
17. Hevonen/poni, joka toimii parhaiten
18. Hevonen/poni, jolla on rauhoittava vaikutus
19. Tunti, joka jäi ikuisiksi ajoiksi mieleen
20. Hevonen/poni, jolla laukkasin ekan kerran
Ponsu, joka säväyttää tavallaan, on ehdottomasti Mytty. Se on sellainen äkäpussi, mutta silti lempeä. Ihana pikku Myde :D
Menin eilen pikkuisella södetapauksella nimeltä Elmeri. Katsoin listaa ja mietin, että Elmeri ei yleensä ole pienempien tunneilla. Kummallista.
Ratkaisu selvisi. Sen takia myös joitain yksäreitä on lainattu, mm. Neppistä. Aladinin lisäksi Mytty ja Faaraokin sairastavat nyt flunssaa, ja tuntsareista on pulaa. Jopa Romeo ja Pedrokin vetäisivät kolme tuntia.
Opettajana toimi tänään Emilia, kun Marjo oli taas Ypäjällä.
Elmerin ratsastaja putosi meidämn tuntiamme edeltävällä, ja otin ponin suojeluuni ja talutin sitä ympäri kenttää toisella puolella. Ratsastaja ei noussut enää takaisin selkään, koska hän itki kovasti ja taisi sattua. Itse en tippumista TIETENKÄÄN nähnyt, ylläri, mutta se kuulemma tapahtui kun Elmerikin olisi halunnut laukata muttei saanut, ja päätti sitten mennä.
Kun edellinen ryhmä tuli kaartoon, painuin suoraan Elpun selkään ja otin lyhyen yleisraipan käteen. Laitoin ponia töihin alusta asti, ja se tuotti tulosta ravissakin.
Ensin teimme ympyröitä ja pysähdyksiä käynnissä kumpaankin suuntaan. Elmeri toimi aika pienillä avuilla ja meni suht. reippaasti, ja kentällä ollessamme se ei säikkynyt mitään. Otimme voltteja sitten ravissa joka sivulle.
Elmeri oli ihan nätisti! Ei MITÄÄN temppuillut, ei lainkaan.
Teimme volttitehtävää kumpaankin suuntaan, ja jäimme sitten tekemään niin, että maneesin puoleiselle sivulle otettiin kevyttä istuntaa ja pellonpuoleiselle sivulle harjoitusravia. Kumpaankin suuntaan teimme näin. Elmeri oli jälleen hyvin kuulolla, mutta meinasi kiskoa päätä alas kun olin kevyessä istunnassa, muuten hyvä :)
Laukkaa, tuota taikaa, otettiin lyhyelle sivulle. Pitkän sivun aikana nostettiin laukka, laukattiin kulman läpi ja sitten tehtiin laukkavoltti. Ensin oikeaan kierrokseen. Maneesinpuoleiselta sivulta nostettiin laukka. Elmeri nosti ihanasti laukan, vain muutaman kerran se ei nostanut heti.
Laukkavoltit sujui myös ihan hyvin. Elmeriä sain kääntää kunnolla ulkoavuilla, eikä se aina ylläpitänyt laukkaa loppuun asti. Mikäli se ei laukannut volttia loppuun, tein uuden laukkavoltin niin että minä hidastin sen raviin. Alkoihan sekin sujua.
Vasuriin meni jo nostotkin paljon paremmin siinä pellon puoleisella sivulla. Elmeri ylläpitikin paljon paremmin. Viimeinen laukka oli niin, etten itse hidastanut, ja aioin tulla uudelleen. Kulmassa kun käänsin sen voltille, poni säikähtikin jotain ja kiidätti toiseen päähän. Sain sen hallintaan ja onnistuin selässäpysymisessä, vaikka molemmat jalkkarit lähtikin irti.
Tulin vielä yhden noston. Se korvasi kaikki epäonnistumiset, niin hienosti meni!
Otettiin loppuravitkin sitten. Elmeri meni tosi rennosti ja ihanasti ne loppuravit, olin aivan liian tyytyväinen :D
Ja minun sietikin olla iloinen! Kolmannella sen päivän tunnilla oli Elmeri silti mennyt näin ihanasti.
Loppukäynneissä en epäröinyt yhtään heittää kaikkia ohjia pois. Otin jalkkaritkin pois kokonaan. Elmerin päivä taisi olla tänään parhaita mahdollisia.
Hoidin sen tallissa omassa kopissaan. Kovasti sitä kehuin ja silittelin. Annoin sen sitten kuitenkin syödä rauhassa heiniänsä. Lakaisin käytävää odotellessani äidin tunnin loppumista ja hengailin ryhmäkavereideni Jeminan ja Sofian kanssa. Jemina meni Romeolla ja Sofia - EKAA KERTAA - Sandralla.
Mä tykkään susta niin että halkeen ♥
Ei kommentteja
Lähetä kommentti