Joulukalenteri: luukku 3

Jihuu, tänään illalla saan vihdoinkin mennä kotiin. Talvinen ulkoasu on aikeissa väsätä, vaikka valitettavasti ei sitten ole niin talvisia kuvia, ja mikä parasta - pääsen kirjoittamaan kunnon postausta pitkästä aikaa. :) Toivon mukaan ensimmäinen ylimyöhässä tuleva postaus julkaistaankin jo tänään.

Mielipiteitä ratsastuksesta

Tässä luukussa sitten selitän omia mielipiteitäni ratsastuksesta, kuten nuo joulukalenteri ja otsikko näyttävätkin. Luukkujen ideoita oli aika haastavaa keksiä, ja tungin sitten tällaisen tähän mukaan. :) Jotkin asiat ovat aivan varmasti puutteellisesti selitettyjä, mutta nämä ovat sentään omia mielipiteitäni. Saatte tulla toki aukomaan päätänne siitä, mutta enpä osaa näkemystäni sen perusteella muuttaa :D

Mielestäni ratsastuksen tulisi olla hevosen ja ihmisen toimintaa yhdessä, ei niin, että ihminen käskee hevosta ja hevonen tottelee vastahakoisena, tai niin, että hevonen vetää ihmistä kuusi-nolla. Ratsastuskouluissa ei valitettavasti pääse useinkaan kovin lähelle tällaista suhdetta, sillä hevosilla ratsastavat useat ihmiset monta päivää viikossa eri tavoin. Ratsastuskouluissa on silti hyviäkin puolia. Siellä oppii hyvällä opetuksella ratsastamaan oikein, siististi ja hevoselle hyvällä tavalla niin, että kun saat esim. vuokraponin, ylläpitohevosen tai peräti oman hevosen, sinulla on tarpeeksi taitoa yrittää ratsastaa hevosta oikein ja luoda suhde hevoseen. Tästä syystä ainakin minä aion jatkaa ratsastuskoulussa vielä jonkin aikaa; että taidot karttuvat, ja olen valmis seuraavalle "tasolle", kun ratsastuskoulu ei enää tarjoa minulle sitä kehitystä, minkä haluaisin kokea. Uskon, että minulle on toistaiseksi hyvä ratsastaa ratsastuskoulussa ainakin istuntani puolesta. Voihan sen vuokraponin siihen lisäksi hankkia.

jotakuinkin tältä sen hevosen pitäisi kai näyttää - rennolta ja rauhalliselta

Minä itse olen hankkinut suurimman osan tiedoistani lukemalla. Hevosta ei voi ratsastaa kirjatiedon mukaan, enkä minäkään kolmen vuoden ratsastuskouluajan jälkeen tunne olevani valmis hankkimaan hevosta. Aina oppii lisää, vaikka nyt kehitystahtini hieman kokeneempana ratsastajana on jo hidastunut, kun hiotaan enemmän yksityiskohtia ratsastuksessa. Haluaisin oppia pitämään kyynärpäät hallinnassa ja kädet vakaina, sillä se on suurin ongelmani. Ennen sitä en edes harkitse mitään omia tai ylläpitoponeja - eipä minulla tosin nykyisen elämäntilanteeni kanssa olisi mahdollisuuttakaan siihen.

Ratsastuksen pitäisi olla juuri sitä, että hevonen ja ihminen toimivat yhtä arvokkaina. Moni tuntemani ihminen tietää sen, ja varmasti myös moni, joita en tunne tai tiedä. Se on enemmän kuin hyvä asia - ainakin hevosten kannalta. Ratsastus on kuitenkin alunperin hevoselle epäluonnollista. Minä itsekään en ajattele sitä kovin usein, ja hevosiahan on käytetty jo kauan ratsastamiseen. Onneksi jotkut viisaat ihmiset ymmärtävät hevosten tarpeita ja ovat jakaneet ne muillekin, niin ymmärrämme paremmin.

Tiivistettynä: ratsastus on mielestäni hevosen ja ihmisen yhteistyötä. Tämä on minun käsitykseni asiasta. :)

Oliko hyvä teksti (eiollumikäänparaskylmäätiiän)? Seuraavaan luukkuun! ♥